thlyetusivu

Historia

Turun Lääketieteen Historian Yhdistys 20 vuotias

Tapio Törmä

Artikkelissaan Suomen Lääkärilehdessä 13/1999, ”lääketieteellä on muisti” I. Alitalo ja H. S. Vuorinen selostavat Suomen lääketieteen Historian Seuran toimintaa. Tässä he lausuvat: ”Ilman lääkäreitä ei lääketieteen muistin säilyminen ole mahdollista. Ilman muistia ei voi tajuta menneisyyttä.”

Tätä väittämää voidaan täydentää toisella yhtä tärkeällä havainnolla: Ilman sairaanhoidossa käytettyjä välineitä ei voida muodostaa kuvaa siitä, miten ennen on sairaita hoidettu.

Jo kauan ennen TYKS:n kautta on Turussakin sairaalan henkilökunnan keskuudessa ollut henkilöitä, jotka tunnollisesti ovat säilyttäneet kaikki hoitoon liittyvät, käytöstä poistetut esineet ”vastaisen varalle” ullakko- ja kellaritiloihin. Monistaa kätköistä nämä esineet ovat myöhemmin tilan puutteen takia siirretty kaatopaikoille tai myyty huutokaupoissa tätä lähes korvaamatonta sairaalakalustoa ymmärtämättä sen museoarvoa.

Ennen kuin TYKS:n A-sairaalan alimpia kerroksia alettiin saneerata, tilat tyhjennettiin urakalla. Tällöin leikkausosaston kipsikellarin perimmäisestä nurkkauksesta löytyi vuonna 1973 ylilääkäri Emmanuel Indreniuksen instrumentti-arkku vuodelta 1863. Kun muualtakin oli kertynyt vanhaa esineistöä, ryhtyivät johtava ylihoitaja Aira Arvela, opetushoitaja Maija Jansén ja kanslisti Kirsti Lundstedt puuhaamaan näille pysyväistä säilytys- ja esittelytilaa, 20.10.1974 TYKS:n liittohallitus teki päätöksenmuseotoimikunnasta ja museotoiminta pääsi virallisesti alkuun.

Kuultuaan tästä TYKS:n piirissä olevasta museotoiminnasta ja tutustuttuaan museon kokoelmiin päätyi prof. Osmo Järvi siihen, että tämä museotoiminta tarvitsee tuekseen lääketieteen historiasta kiinnostuneiden yhdistyksen Turkuun. 23.4.1979 pidettiin TYKS:n kirurgian klinikalla kokous, jossa pohdittiin lääketieteen historian yhdistyksen perustamista Turkuun. Kokoukseen oli saapunut 27 asiasta kiinnostunutta henkilöä: lääkäreitä, sairaanhoitajia, apteekkilaisia ja yleisen historian edustajia. Prof. Osmo Järvi johti puhetta ja hänet valittiin toimikunnan puheenjohtajaksi valmistelemaan tulevalle yhdistykselle säännöt ja toimintasuunnitelma. Toimikunnan muiksi jäseniksi valittiin opetushoitaja Maija Jansen sihteeriksi sekä jäseniksi apteekkari Eeva Schrey, proviisori Martti Perälä, prof. Veikko Litzén, prof. Sauli Viikari, ylih. Arja Arvela, sairh.opett. Marjatta Ahonen, prof. John Wickström ja hallintojoht. Veikko Jussari.

Yhdistyksen perustava kokous pidettiin 10.10.1979 TYKS:n kir. klinikalla, jolloin läsnä oli 24 henkilöä. Tällöin nimeksi hyväksyttiin Turun Lääketieteen Historian Yhdistys – Medicinhistoriska Föreningen i Åbo sekä sille säännöt ja toimintasuunnitelma. Säännöt ja toiminta muotoiltiin samantapaiseksi kuin Helsingissä toimivalla Suomen lääketieteen Historian seuralla. katsottiin että yhdistys voi toimia rekisteröimättömänä. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin prof. Osmo Järvi, varapuheenjohtajaksi proviisori Martti Perälä ja sihteeriksi opetushoitaja Maija Jansén.

Prof. Järvi hoiti puheenjohtajuutta vuoteen 1986 asti. Hänen jälkeensä oli pj:na kolmivuotiskauden 1886–1989 prof. Sakari Turunen, prof. Tapio Törmä vuodet 1989–1998 ja nykyinen puheenjohtaja dos. Matti Dahl vuodesta 1998 lähtien.

Varapuheenjohtajana oli proviisori Martti Perälä vuosina 1979–1986, sitten proviisori Trygve Krogell vuodet 1986–1989, apteekkari Timo Lehtola 1990–1998 ja terveydenhuoltoneuvos Anja Sandberg vuodesta 1998 lähtien.

Sihteerinä toimi vuosina 1979–1980 opetushoitaja Maija Jansén, dos Aarre Auranen vuosina 1980–1997 ja nykyinen puheenjohtaja Eila Iisalo vuodesta 1997 lähtien.

Yhdistyksen toiminta on rajoittunut kahteen vuosittaiseen kokoukseen, joista kevätkokous on samalla ollut vuosikokous. Tämän lisäksi on vuosittain tehty joko touko- tai syyskuussa tutustumisretki yhdistyksen toimintaan liittyviin kohteisiin. Osanotto kokouksiin ja retkiin on ollut kiitettävän runsasta. Pidetyistä esitelmistä ja retkien kohteista tarkemmin liitteessä.

Yhdistyksen jäsenmäärä on vuosittain tasaisesti lisääntynyt. Perustavassa kokouksessa oli läsnä 24 henkilöä. Jäsenmäärä 31.12.1988 oli 56 jäsentä ja nyt 31.12.1998 on jäseniä 95.

Yhdistykselle on valittu seuraavat kunniajäsenet:
- Apteekkineuvos Arvo Ehrholm 16.02.1983
- prof. Osmo Järvi 3.5.1990
- proviisori Trygve Krogell 03.05.1990
- prof. Sauli Viikari 18.03.1994
- op.hoit. Maija Jansén 18.03.1994
- dos. aarre Auranen 02.04.1997 ja
- prof. Tapio Törmä 04.03.1998

Kunniajäsenistä apteekkineuvos Arvo Ehrholm kuoli 29.03.1983 ja proviisori Trygve Krogell 20.07.1997

kansainvälisiä suhteita yhdistyksellä on ollut lähinnä Pohjoismaihin. Vuonna 1987 yhdistys liittyi jäseneksi Nordisk Medicinhistorisk föreningiin, Pohjoismaisen lääketieteen historian kongressin osanottajat vierailivat vuonna 1987 päivän ajan Turussa yhdistyksen kutsumina tutustuen mm. apteekkimuseoon ja TYKS:n lasarettimuseoon. Osallistujia oli 60. Yhdistyksen jäseniä on osallistunut pohjoismaisiin kongresseihin vuonna 1995 Reykjavikissa ja vuonna 1997 Tukholmassa. Tukholmassa sovittiin siitä, että vuoden 1999 kongressi pidetään Turussa 9.06–12.06.1999 ja tämän kongressin presidenttinä on dos. Aarre Auranen.

Yhdistyksen muu toiminta

Kun Turun kaupunki lopetti vuonna 1995 synnytyssairaalana toimineen v. Heidekenin sairaalansa, teki yhdistys Turun Terveydenhuoltomuseon ystävien kanssa 18.02.1996 kaupungille yhteisen anomuksen, että vapautuva kiinteistö, v. Heidekenin sairaalarakennus luovutettaisiin sairaalamuseolle. Kaupunginhallitus eväsi hakemuksen 30.09.1996. Tämän jälkeen teki yhdistys 28.10.1996 kaupunginhallitukselle ehdotuksen, että kaupunki nimeäisi tri Carl v. Heidekenin kaduksi nykyisen Neitsytpolun. Tämäkään ehdotus ei mennyt läpi. Maaliskuun viidentenä 1998 yhdistys teki kaupunginhallitukselle ehdotuksen, että vuonna 1827 valmistuneen ”kliiniseksi instituutiksi” suunniteltuun rakennukseen, missä Turun lääninsairaala toimi vuosina 1856–1881, saataisiin sairaalatoiminnasta kertova muistolaatta. Tämän anomuksen kaupunki hyväksyi ja ko. muistolaatan paljastus oli 12.06.1999 pohjoismaisen kongressin yhteydessä.

Artikkeli on julkaistu 1989 Suomen Lääketieteen Historian seuran Hippokrates julkaisusussa.